KOLMEN VIIKON KUULUMISET

Aikaa on taas vierähtänyt edellisestä postauksesta muutama viikko. Edellisessä postauksessa mainitsinkin Espanian treeni/kilpailu reissusta. Tuon reissun jälkeen oli ampumaharjoituksen vuoro, jonka jälkeen normaali kasarmi viikko. Tammikuu oli sellainen kuukausi, joka sisälsi tiedusteluharjoituksen ja ampumaharjoituksen ja odotin kuukauden olevan suhteellisen rankka ja energiaa vievä. Oikeastaan ajatus joulukuussa oli se, että kunhan tammikuusta selvitään, niin sitten taas hieman helpottaa. Tällä hetkellä elmä armeijassa tuntuu vaihteesi suhteellisen helpolta, eikä ole ollut suurempia fyysisiä ponnisteluja. Henkisellä puolella ei olekkaan ollut niin ruusuista. Haasteita on tuonut tämä minun tulinen luonne. Joskus olisi osattava vain olla hiljaa, vaikka miten noiden nuorempien kanssaeläjien käytös ottaisi hermoon. Ei se paljon minun sana paina, jos halutaan käyttäytyä miten sattuu. Ymmärrän toki, ettei täällä osaa pojista kiinnosta tämä arki täällä eikä pienet asiat kuten tupien siivoaminen, sängyn petaaminen ja muodossa hiljaa oleminen, mutta koska täällä koko porukka kärsii, jos osa porukasta ei osaa käyttäytyä, niin se saa minut aina välillä mainitsemaan asiasta. Menohan on mennyt tälläiseksi pikkuhiljaa sen jälkeen, kun alikersanttimme poistuivat reserviin. Saimme kyllä yhteisesti em. asioista palautetta viime viikolla ja ainakin toistaiseksi meno on hieman muuttunut omasta mielestäni parempaan suuntaan. On minulla itselläkin päiviä, jolloin se kuuluisa itsekuri ei ole mitään parasta luokkaa, mutta pääsääntöisesti olen yrittänyt elää asiallisesti ja sääntöjen mukaan.

MALAGA

Vuoden ensimmäinen ammunta leiri oli tänäkin vuonna Malagassa, jossa mukana oli B- maajoukkue ja lisäksi kaksi A- maajoukkueen jätkää. Leiri meni suhteellisen kivasti, vaikka laukaisumäärä jäi todella pieneksi. Pääsin kuitenkin hieman paremmin totuttelemaan uuteen aseeseen ja ammuntakin kulki kohtalaisen hyvin. Oli muutenkin mukava olla lerillä juuri tuolla porukalla. Leirin päätteksi oli vielä Malaga GP, joka omalta osaltani meni kohtalaisesti. Sivusin omaa ennätystäni peruskilpailussa ja lähdin finaaliin toisena. Finaali ei lähtenyt kulkemaan millään ja lopulta putosin ensimmäisenä, jääden kilpailun kuudenneksi. Uskoisin, että kaudesta tulee vielä hyvä ja innolla odotan seuraavaa kunnon leiriä, joka onkin reilun viikon päästä kyproksella. Tällä reissulla pääsin tai jouduin ekaa kertaa ajamaan autoa ulkomailla, eikä se ollut ollenkaan niin kamala kokemus, kuin olin ajatellut. Leirin jälkeen palasin suoraan kasarmille.

AMPUMAHARJOITUS 1

Ampumaharjoitukseen lähdettiin suoraan Malagan reissun jälkeen. Maanantai iltana pakkasin jälleen rinkan täyteen ja seuraavana aamuna klo 04:00 starttasimme Aaltosen kanssa kohti Pahkajärveä. Muut olivat menneet jo maanantaina ja me pääsimme suoraan aamupalalle ja siitä itse harjoituksen pariin. AH:sta jäi hyvä fiilis, vaikka olin hirveästi ”pelännyt” sen fyysistä suorittamista. Nykyään pelkkä ajatus juoksemisesta metsässä aiheuttaa tuskaa. Tuntuu, että happi loppuu jo ennen suoritusta. Lopulta selvisin taas kaikesta ja oli jopa ihan kivaa. Ensimmäisenä päivänä tuntui, ettei kunto taas riitä, mutta yllätykseksi ammunnan vetäjäkin anoi, että voidaan ottaa hieman rauhallisemmin. Toinen ja kolmas päivä olivatkin jo paljon helpompia. Pääsin pitkästä aikaa olemaan partionjohtajana, mikä oli todella hyvä sillä edellinen kerta oli joskus P-kaudella. AH oli siitä erilainen harjoitus, että odoteltiin paljon. Itse suoritus kesti kerraallaan n. 15-20 minuuttia ja päivän aikana tehtiin kaksi suoritusta, joten loppu aika vietettiin taukopaikalla nuotion ääressä lämmitellen. Nuotio olikin kova juttu, oli nimittäin suhteellisen kova pakkanen lähes joka päivä. Parhaimmillaan varmaankin -25 astetta alkoi tuntua jo aika kylmälle.

Lunta oli myös todella paljon verrattuna Santahaminaan. AH:lta eniten mieleen jäi itse suoritusten lisäksi kylmyys ja puolijoukkueteltta. Oli muuten aika luksusta nukkua ne kolme yötä pj teltassa, kun on tottunut sissitelttaan. Kaiken kaikkiaan mukava harjoitus, saatin nukkua suhteellisen paljon, päivällinen syötiin sisällä ja torstaina päästiin saunaan ja sotkuun, ei valittamista.

NORMI VIIKKO KASARMILLA

Viime viikolla palattiin normaaliin arkeen kasarmilla. Meillä oli maanantai normaaliin tapaan täysin sotilskoulutusta. Aamu alkoi tilanneradalla, jossa ammuimme lähiammuntoja. Lähiammunnat on mukavia omasta mielestäni ja siinä ei kerkeä hirveästi tähtäilemään ja asettelemaan asetta, joten sopii mulle paremmin, kuin perus rata ammunnat. Keksin myös ratkaisun tuohon vasemman silmän hallitsevuuteen ja peitin näkyvyyttäni vasemasta silmästä hieman laittamalla palan teippiä lasien linssiin. Nyt pystyin ilman ongelmia katsomaan tähtäinten läpi molemmat silmät auki(enhän edes osaa pitää toista silmää kiinni). Tiistaista eteenpäin aamupäivät oli urheiluvalmennusta ja iltapäivät sotilaskoulutusta. Loppuviikon sotilasharjoitukset sisälsi viestikoulutusta, taistelua rakennetulla alueella ja vähän lisäää näitä molempia. Ihan mukavia ja jälleen itselle vähän mielekkäämpää, kun ei tarvinnut sitä juoksemista panikoida. Urheiluvalmennus aamuina sain itseni pitkästä aikaa kuntosalille ja treenasinkin tiistaina jalkoja ja keskiviikkona Viljasen kanssa vähän yläkroppaa, kyllä tiesi loppu viikosta treenanneensa.

Viikonloppu meni melkein kokonaan kotona ollessa. Lauantaina kävin pelailemassa säbää Luftin naisten kanssa kotkassa. Meillä oli kaksi peliä, joista toinen voitettiin ja toinen hävittiin, vaikka hyvää peliä oli molemmat pitkästä aikaa. Sunnuntaina kävin vanhempien luona kertomassa viimeisimmät kuulumiset. Etenkin iskä odottaa aina tuoreimpia käänteitä armeijan arjesta, siinä samassa muistelee omia intti aikojaan Immolassa (sissi mikä sissi).

Kuluva viikko menee samalla ohjelmalla, kuin viime viikkokin, päästään tosin jo torstaina viettämään lomia ja sitten ollaankin koko poppoo valmennusleireillä kaksi viikkoa.

Oikein mukavaa loppuviikkoa ja alkanutta helmikuuta, kevättä kohti mennään!

-Heidi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.