Aamuja aamujen perään

siviilissä 17 aamua jäljellä

Viime postauksesta on kulunut tovi ja ajattelin taas vähän kirjoittaa kuulumisia. Stressi on hieman helpottanut ja vireystila on huomattavasti parempi, kun saa nukuttua öisin hyvin. Tää tyttö se laskee aamuja palveluksen alkamiseen ja toiset aamuja sen loppumiseen. Olen muuten kuullut harvinaisen vähän niitä kuuluisia ”aamuja” toivotuksia. 😀 Mitä minulle nyt sitten kuuluu?

Muistan todella hyvin kun urheilukoulun valinnat tulivat ja ajattelin, että tässähän on ihan kamalasti aikaa. Tämä aika on kuitenkin kulunut yllättävän nopeasti ja nyt jäljellä vaivaiset pari viikkoa ennen todellissuuden iskeytymistä päin naamaa. Tässä ajassa olen kerennyt panikoimaan, jännittämään, stessaantumaan ja no… olen ollut myös innoissani tästä tulevasta muutoksesta. On huvittavaa, miten olen alkanut jännittämään armeijan alkua. Olenhan kuitenkin kerennyt valmistautumaan niin fyysisesto kuin henkisestikin tulevaan muutokseen. Omasta mielestäni olen aika hyvin ottanut asioista selvää ja kuullut käytännössä pelkkää hyvää siitä, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Olen kuntoillut ja siten koittanut olla mahdollisimman ”valmis”.  Eihän sitä tosin voi tietää millaista se minulle tulee olemaan. Toisaalta on turha murehtia etukäteen ja uskon, että kun 15. päivä ensi kuuta astun santahaminan porteista sisään ja olen avoimin mielin, niin kaikki sujuu lopulta hyvin.

Olin yhteyksissä ensin yhteen tyttöön kuka lähtee myös nyt Santahaminaan ja sitten tehtiin meille ampuja tytöille valmiiksi whatsapp ryhmä. Tämä ehkä hieman lievitti minun jännitystä. On vähän hassua, että vaikka meillä lajina kaikilla ammunta niin en oikeastaan tunne ketään näistä neljästä muusta ampuja tytöstä. Ollaan me jossain yhteydessä tavattu, mutta tuskin on muutamaa sanaakaan vaihdettu keskenään.

Päivät ja viikot kuluu tasaisesti töitä tehdessä. Alkava viikonloppu menee jälleen työn merkeissä ja ensi viikko onkin sitten viimeinen kokonainen työviikko. Työpäiviä jäljellä ENÄÄ tasan seitsemän. Sitten pidän viikon lomaa ennen palvelukseen astumista.

Tarkoituksena olisi vähän rentoutua, käydä ampumassa ja nähdä muutamaa kaveria, joita en ole nähnyt pitkään aikaan. Ja tietenkin vietän aikaa perheen kanssa. Töiden lisäksi olen käynyt salilla ja vihdoin alkoi salibandy. On ollu tosi kiva taas päästä vähän pelailemaan. Juokseminen on muuten huomattavasti kivempaa silloin, kun on pallo minkä perässä juosta!

 

 

 

 

 

 

Mukavaa viikonloppua ja ottakaahan rennosti, jos vain voitte. Tää labra-täti viettää viikonlopun töissä. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.