Tekijä: heidisofia4

Pitkästä aikaa päätin kirjoitella kuulumisia tänne blogin puolelle. Edellisestä postauksesta onkin vierähtänyt kuukauden päivät. Isäni kyseli jo eilen, että miksen ole kirjoittanut, joten ehkä nyt on korkea aika kertoa, mitä menneen kuukauden aikana on tullut touhuttua.

TIEDUSTELUHARJOITUS 2

Kolme viikkoa sitten meillä oli meidän toinen tiedusteluharjoitus, jossa sovelsimme aiemmin opittuja tiedustelijan taitoja, sekä opimme myös uutta asiaa. Meidän tiedustelujoukkue oli osa suurempaa kokonaisuutta, sillä samalla tuo harjoitus oli paikallispuolustusharjoitus. Itse harjoituksen sisällöstä en pysty sen tarkemmin kertomaan, mutta harjoitus oli omasta mielestäni mukava ja samaa kuulin myös muilta. Itselläni harjoitus oli erilainen siinä mielessä, että oma tehtäväni oli toimia taistelupelastajana JOPALLA eli johtamispaikalla. Ensin olin vähän pettynyt, etten päässyt suurimman osan mukana suorittamaan eri tehtäviä, joita meidän tiedusteluryhmät suoritti mutta lopulta oli ihan mukava olla jopalla. Meidät oli tosiaan jaettu silloin AUK2 ja RUK valintojen jälkeen tiedustelu ryhmiin. Harjoitus ei itseltäni juurikaan fyysisiä ponnisteluja vaatinut, mutta unta tuli aika vähän. Nukuttiin milloin saatiin, vuorokauden ajasta riippumatta, mikä ei tosin mulle ole mikään ongelma, on sen verran hyvät unen lahjat suotu meikäläiselle. Uskon myös, että on hyötyä, kun on tottunut työelämässä valvomaan öitä ja tekemään eri vuoroja. Tosiaan harjoitus kesti maanantaista torstaihin, joista maanantai oli ehkä kaikista hankalin päivä, kun laitettiin jopaa pystyyn ja oli jonkin verran säätämistä yleisissä järjestelyissä. Mehän emme ole olleet ennen harjoituksessa, jossa on muitakin ja yhteyksien piti toimia myös ylöspäin. Lopulta viikko sujui hyvin ja saatiin positiivista palautetta, toki myös kehitettävää oli. Itse olin pääsääntöisesti radistien apuna ja vähän tuli heidänkin hommia opeteltua niiden päivien aikana. Viimeisenä päivänä pääsin mukaan ”kentälle” ja kauhealla vauhdilla taisteluvarustusta päälle ja menoksi. Päästiin toisen taistelupelastajan kanssa evakuoimaan eräs taistelija, ja kyllä se oli sellasta sähläämistä, että tositilanteessa olisi kaveri varmaan jo kuollut.. tästä opitaan onneksi ja ensi kerralla vedetään paremmin! Harjoitus loppui torstaina ja pääsimme lomille siinä viiden aikaa iltapäivästä.

VALMENNUSLEIRIT 4, 5 JA 6

Tiedusteluharjoituksen jälkeen meillä oli/on kolme viikkoa valmennusleirejä. Ensimmäinen eli valmennusleiri4 oli suomessa ja alkuviikko oltiin haulikkoampujien kanssa (paitsi Laine) Orimattilassa ampumassa. Orimattilassa ammunta kulki hyvin, kylmyys tosin toi oman haasteen tekemiseen. Yövyimme Orimattilassa, joten pääsimme aina aloittamaan treenit hyvissä ajoin. Torstain ja perjantain olimme kotona ja valmistauduimme lähtemään Kyprokselle.

Lauantaina olikin lähdön aika ja seuraava viikko eli valmennusleiri 5 meni kokonaisuudessaan Kyproksen lämmössä. Ulkomaan leirit ovat aina hyviä, kun pääsee hyvissä olosuhteissa harjoittelemaan. Laukauksia tuli n. 2000 koko leirin aikana, ammuimme yhteensä kuusi päivää ja meillä oli yksi vapaapäivä ammunnasta. Leirin aikana skeetin lisäksi ammuttiin vähän myös muita lajeja, mikä toi vähän vaihtelua päiviin.

Päivät menivät todella nopeasti, herätys meillä oli harjoituspäivinä kuudelta ja 6:15 käytiin vähän reippailemassa, jonka jälkeen radalle lähdettiin siinä 8 aikoihin. Päivä ammuttiin ja viimeisenä yhteisenä ohjelmana pelasimme lentopalloa, jonka jälkeen kävimme vapaasti omaan tahtiin syömässä. Viimeisenä päivänä meillä oli pienimuotoinen kilpailu.

Kilpailu käytiin joukkueittain, jotka oli arvottu, mutta kuitenkin siten, että esim kaikki skeet- ampujat eivät olleet samassa joukkueessa. Meidän joukkueessa oli minun lisäksi Timppa (mun valmentaja, joka oli mukana leirillä),Aaltonen, trappareista Ruutana ja sporttingista Pekka. Kilpailussa ammuimme kaikki kolme lajia (compak, trap ja skeet), laskettiin yhteispisteet ja voittajaksi selvisi toinen joukkue, johon kuului Laine, Koivu, Asko, Kallioinen ja Aspholm. Kilpailu oli suhteellisen tasainen, sillä lopulta eroa kertyi kolme pistettä.

Suomeen palattiin sunnuntaina ja vielä on viimeinen valmennusleiri viikko jäljellä, ennen paluuta kasarmille. Viimeisen valmennusleirin olen kotona ja keskityn enemmän fysiikka harjoitteluun, kuin ammuntaan. Todennäköisesti kuitenkin käyn loppu viikosta ampumassa.

Aika palveluksessa on mennyt äärimmäisen nopeasti. Kohta on jo puolet aamuista kadonneet ihan huomaamatta. Tällä viikolla meidän puolen vuoden jääkärit kotiutuu, emmekä tule heitä enää näkemään, ainakan kasarmilla. Toivon heille kaikille tosi hyvää jatkoa ja tsemppiä urheilu- uralle. Jääkäreissä oli paljon tosi hyviä tyyppejä, joita jää kaipaamaan. Samaan aikaan meidän saapumiserän jääkäreiden kanssa kotiutuvat talvilajien urheilijat. Meidän naisten tupahan on talvilajien käytävällä, joten olemme olleet jonkin verran tekemisissä heidän kanssaan ja kyllä sieltä löytyi niitä kavereita, jotka piristivät meidän elämää kasarmilla ja joita toivoo joskus vielä tapaavansa. Tsemppiä tulevaan heillekin todella paljon!

Tässä oli nyt pääpiirteittäin menneen kuukauden kuulumiset. Elämässä tällä hetkellä asiat aika mallillaan ja hyvillä mielin jatkan palvelusta. Aloitin ihan mielenkiinnosta lukemaan viime viikolla hieman keskustelua aiheuttanutta kirjaa HÄIRIÖ! nainen intissä.. voisin siitä kirjoittaa, kunhan olen saanut sen kokonaan luettua. Kirja herättää minussa aika paljon ajatuksia. Se täytyy sanoa, että vaikka kyse on ainakin jollain tasolla tietokirjasta, niin toivon ettei monikaan nuori nainen sen perusteella lähde tai ole lähtemättä suorittamaan vapaaehtoista asepalvelusta.

Mukavaa viikkoa, muistakaa nauttia elämästä ja alkavasta keväästä

-Heidi

VALMENNUSLEIRI 3

Valmennusleiri 3 meillä oli Pajulahdessa totuttuun tapaan. Itse sain tulla suoraan kotoa maanantaina pajulahteen, eikä tarvinnut koukata santahaminan kautta. Kauhea määrä tavaraa mukana starttasin auton maanantai aamupäivä ja olinkin hyvissä ajoin pajulahdessa. Maanantain ohjelmaan kuului majoittuminen ja lihaskunto treeni. Käytiin ihan ensin syömässä ja sitten odoteltiin huoneita, jotka jäivät saamatta ja suuntasimme treenin pariin. Treenistä oli odotettavissa suhteellisen hapokas setti johtuen edellisistä kokemuksista meidän luutnantin pitämistä treeneistä :D. Odotukset kyllä täyttyivät ja ei siinä, on kiva treenata silleen, että tietää tehneensä ja itse tykkään kun on joku kuka vähän pistää tekemään vaikka miten tuntuisi pahalta. 2,5 tuntia me vedettiin ja voin kertoa että seuraavana päivänä jalat oli sen verran jumissa, että tiesi tehneensä.

Tiistai meni vaivalloisesti kävellen ja käytiin hiihtämässä aamupäivällä. Olin ehkä aluksi vähän huonolla asenteella hiihtämiseen.. Edellisestä hiihto kerrasta oli kerennyt vierähtää 12 vuotta ja muistot olivat aika huonoja. Vielä tuolloin tiistaina hiihto oli aika vastenmielistä ja yritin perinteisellä tyylillä mennä eteenpäin. Sain lopulta hiihdettyä 11 kilometriä. Iltapäivästä mentiin Orimattilaan lajiharjoittelun pariin. Päästiin tietty aluksi tekemään vähän lumitöitä, niin sai hyvät alkulämmöt päälle. Ammunta kulki oikeastaan ihan hyvin.

Keskiviikko aamupäivä taas hiihdettiin ja olin vaihtanut perinteisen sukset vapaan suksiin ja huomattavasti helpompaa oli mennä luistelutyylillä. Taas tuli hiihdettyä n. 11 km ja tällä kertaa tuli sellainen tunne, että hiihto onkin ihan kivaa hommaa, voi olla että ostan vielä omat sukset ensi talvea varten. Iltapäivällä taas Orimattilaan ampumaan.

Itselläni Pajulahden osuus olikin oikeastaan siinä ja lähdin keskiviikko-torstai välisenä yönä ajelemaan lentokentälle ja sieltä suuntasin Kyprokselle vuoden toiseen kilpailuun.

KYPROS GP

Kyprokselle saavuttiin torstaina iltapäivästä ja se päivä meni kyllä täysin matkustaessa ja illalla käytiin nopeasti syömässä ja sitten kunnon yöunet siihen päälle. Seuraavat kolme päivää treenattiin Nikosiassa, koska Larnakassa oli menossa jo trapin kilpailu eikä päästy sinne harjoittelemaan. Treenit meni hyvin kaikkina kolmena päivänä ja oli aika luottavainen olo kisaa ajatellen. Maanantain viralliset harjoitukset meni ihan samalla tavalla kuin aiempien päivien harjoitukset. Ainut miinus puoli oli sää, ensimmäiset kaksi päivää satoi vettä ja tietysti oli aika viileää.

Kisa ei sitten lähtenyt ihan odotetulla tavalla käyntiin ja jouduin tosissaan tsemppaamaan seuraaviin sarjoihin. Ensimmäisen päivän tulos ei mieltä lämmittänyt ja tekeminen oli todella haastavaa. Toinen päivä olikin sitten täysin vastakohta. Ammunta tuntui helpolle ja ammuin täysin omalla tasolla. Lopullinen tulos oli 108/125 ja sijoitus 17.

Torstaina ammuin vielä parikilpailun oman valmentajani kanssa ja se on kyllä aina yhtä mukavaa. Saatiin peruskilpailussa ihan ok tulos, mie ammuin 68/75 ja timppa 72/75 yhteensä 140/150 ja mentiin sillä helposti finaaliin. Finaalissa ei sitten ihan lähtenyt ja lopullinen sijoitus 5. Ei se tietysti kovin huono, kun pareja oli kuitenkin 28.

Reissusta jäi ihan hyvä fiilis ja usko siihen, että tulevaisuudessa pystyn ampumaan hyviä tuloksia on parantunut. Tästä jatketaan harjoituksia!

Viikonloppuna käytiin juhlimassa rakkaan pikkusiskoni synttäreitä ja sunnuntaina palasin sonjan kyydillä Santahaminaan. Sunnuntai iltana hieman jännitin tulevia valintoja, vaikka olin aika varma että reserviupseerikussi ei kutsu meikäläistä.

Niinhän siinä kävi, että jatkan aliupseerikurssi 2 merkeissä. Osa aliupseerikurssilaisista ylennettiin oppilaskorpraaleiksi ja meistä naisista minut ja Henna. Olin ehkä hieman yllättynyt tästä.

Myös toiveeni jatkosta meni niin kuin olin toivonut ja nyt minusta tulee taistelupelastaja. Hieman kyllä mietityttää olenko liian heikko siihen hommaan mutta mennään päivä kerrallaan ja positiivisella asenteella. Toisaalta uskon, että jotain pientä hyötyä siviilipuolen terveysalan koulutuksesta saattaa olla ja siksi tuo taistelupelastaja tuntui kaikista vaihtoehdoista parhaimmalta.

Hyvillä mielin tähän viikkoon! Kiva kun on alkanut päivät olemaan vähän pidempiä ja aurinkokin ilmestyy välillä sekä selviä kevään merkkejä on ilmassa 🙂

Ps. Jos olet kesälajien urheilija niin vielä on kolme päivää aikaa hakea puolustusvoimien urheilukouluun !https://varusmies.fi/erikoisjoukot/urheilukoulu

Huom myös naiset! Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakevien paperit pitää olla aluetoimistossa 1.3 mennessä! https://varusmies.fi/naisten-vapaaehtoinen-asepalvelus

Oikein aurinkoista viikkoa kaikille.

-Heidi

Aikaa on taas vierähtänyt edellisestä postauksesta muutama viikko. Edellisessä postauksessa mainitsinkin Espanian treeni/kilpailu reissusta. Tuon reissun jälkeen oli ampumaharjoituksen vuoro, jonka jälkeen normaali kasarmi viikko. Tammikuu oli sellainen kuukausi, joka sisälsi tiedusteluharjoituksen ja ampumaharjoituksen ja odotin kuukauden olevan suhteellisen rankka ja energiaa vievä. Oikeastaan ajatus joulukuussa oli se, että kunhan tammikuusta selvitään, niin sitten taas hieman helpottaa. Tällä hetkellä elmä armeijassa tuntuu vaihteesi suhteellisen helpolta, eikä ole ollut suurempia fyysisiä ponnisteluja. Henkisellä puolella ei olekkaan ollut niin ruusuista. Haasteita on tuonut tämä minun tulinen luonne. Joskus olisi osattava vain olla hiljaa, vaikka miten noiden nuorempien kanssaeläjien käytös ottaisi hermoon. Ei se paljon minun sana paina, jos halutaan käyttäytyä miten sattuu. Ymmärrän toki, ettei täällä osaa pojista kiinnosta tämä arki täällä eikä pienet asiat kuten tupien siivoaminen, sängyn petaaminen ja muodossa hiljaa oleminen, mutta koska täällä koko porukka kärsii, jos osa porukasta ei osaa käyttäytyä, niin se saa minut aina välillä mainitsemaan asiasta. Menohan on mennyt tälläiseksi pikkuhiljaa sen jälkeen, kun alikersanttimme poistuivat reserviin. Saimme kyllä yhteisesti em. asioista palautetta viime viikolla ja ainakin toistaiseksi meno on hieman muuttunut omasta mielestäni parempaan suuntaan. On minulla itselläkin päiviä, jolloin se kuuluisa itsekuri ei ole mitään parasta luokkaa, mutta pääsääntöisesti olen yrittänyt elää asiallisesti ja sääntöjen mukaan.

MALAGA

Vuoden ensimmäinen ammunta leiri oli tänäkin vuonna Malagassa, jossa mukana oli B- maajoukkue ja lisäksi kaksi A- maajoukkueen jätkää. Leiri meni suhteellisen kivasti, vaikka laukaisumäärä jäi todella pieneksi. Pääsin kuitenkin hieman paremmin totuttelemaan uuteen aseeseen ja ammuntakin kulki kohtalaisen hyvin. Oli muutenkin mukava olla lerillä juuri tuolla porukalla. Leirin päätteksi oli vielä Malaga GP, joka omalta osaltani meni kohtalaisesti. Sivusin omaa ennätystäni peruskilpailussa ja lähdin finaaliin toisena. Finaali ei lähtenyt kulkemaan millään ja lopulta putosin ensimmäisenä, jääden kilpailun kuudenneksi. Uskoisin, että kaudesta tulee vielä hyvä ja innolla odotan seuraavaa kunnon leiriä, joka onkin reilun viikon päästä kyproksella. Tällä reissulla pääsin tai jouduin ekaa kertaa ajamaan autoa ulkomailla, eikä se ollut ollenkaan niin kamala kokemus, kuin olin ajatellut. Leirin jälkeen palasin suoraan kasarmille.

AMPUMAHARJOITUS 1

Ampumaharjoitukseen lähdettiin suoraan Malagan reissun jälkeen. Maanantai iltana pakkasin jälleen rinkan täyteen ja seuraavana aamuna klo 04:00 starttasimme Aaltosen kanssa kohti Pahkajärveä. Muut olivat menneet jo maanantaina ja me pääsimme suoraan aamupalalle ja siitä itse harjoituksen pariin. AH:sta jäi hyvä fiilis, vaikka olin hirveästi ”pelännyt” sen fyysistä suorittamista. Nykyään pelkkä ajatus juoksemisesta metsässä aiheuttaa tuskaa. Tuntuu, että happi loppuu jo ennen suoritusta. Lopulta selvisin taas kaikesta ja oli jopa ihan kivaa. Ensimmäisenä päivänä tuntui, ettei kunto taas riitä, mutta yllätykseksi ammunnan vetäjäkin anoi, että voidaan ottaa hieman rauhallisemmin. Toinen ja kolmas päivä olivatkin jo paljon helpompia. Pääsin pitkästä aikaa olemaan partionjohtajana, mikä oli todella hyvä sillä edellinen kerta oli joskus P-kaudella. AH oli siitä erilainen harjoitus, että odoteltiin paljon. Itse suoritus kesti kerraallaan n. 15-20 minuuttia ja päivän aikana tehtiin kaksi suoritusta, joten loppu aika vietettiin taukopaikalla nuotion ääressä lämmitellen. Nuotio olikin kova juttu, oli nimittäin suhteellisen kova pakkanen lähes joka päivä. Parhaimmillaan varmaankin -25 astetta alkoi tuntua jo aika kylmälle.

Lunta oli myös todella paljon verrattuna Santahaminaan. AH:lta eniten mieleen jäi itse suoritusten lisäksi kylmyys ja puolijoukkueteltta. Oli muuten aika luksusta nukkua ne kolme yötä pj teltassa, kun on tottunut sissitelttaan. Kaiken kaikkiaan mukava harjoitus, saatin nukkua suhteellisen paljon, päivällinen syötiin sisällä ja torstaina päästiin saunaan ja sotkuun, ei valittamista.

NORMI VIIKKO KASARMILLA

Viime viikolla palattiin normaaliin arkeen kasarmilla. Meillä oli maanantai normaaliin tapaan täysin sotilskoulutusta. Aamu alkoi tilanneradalla, jossa ammuimme lähiammuntoja. Lähiammunnat on mukavia omasta mielestäni ja siinä ei kerkeä hirveästi tähtäilemään ja asettelemaan asetta, joten sopii mulle paremmin, kuin perus rata ammunnat. Keksin myös ratkaisun tuohon vasemman silmän hallitsevuuteen ja peitin näkyvyyttäni vasemasta silmästä hieman laittamalla palan teippiä lasien linssiin. Nyt pystyin ilman ongelmia katsomaan tähtäinten läpi molemmat silmät auki(enhän edes osaa pitää toista silmää kiinni). Tiistaista eteenpäin aamupäivät oli urheiluvalmennusta ja iltapäivät sotilaskoulutusta. Loppuviikon sotilasharjoitukset sisälsi viestikoulutusta, taistelua rakennetulla alueella ja vähän lisäää näitä molempia. Ihan mukavia ja jälleen itselle vähän mielekkäämpää, kun ei tarvinnut sitä juoksemista panikoida. Urheiluvalmennus aamuina sain itseni pitkästä aikaa kuntosalille ja treenasinkin tiistaina jalkoja ja keskiviikkona Viljasen kanssa vähän yläkroppaa, kyllä tiesi loppu viikosta treenanneensa.

Viikonloppu meni melkein kokonaan kotona ollessa. Lauantaina kävin pelailemassa säbää Luftin naisten kanssa kotkassa. Meillä oli kaksi peliä, joista toinen voitettiin ja toinen hävittiin, vaikka hyvää peliä oli molemmat pitkästä aikaa. Sunnuntaina kävin vanhempien luona kertomassa viimeisimmät kuulumiset. Etenkin iskä odottaa aina tuoreimpia käänteitä armeijan arjesta, siinä samassa muistelee omia intti aikojaan Immolassa (sissi mikä sissi).

Kuluva viikko menee samalla ohjelmalla, kuin viime viikkokin, päästään tosin jo torstaina viettämään lomia ja sitten ollaankin koko poppoo valmennusleireillä kaksi viikkoa.

Oikein mukavaa loppuviikkoa ja alkanutta helmikuuta, kevättä kohti mennään!

-Heidi