AUK1 ENSIMMÄINEN VIIKKO

Eipä ole tullut vähään aikaan kirjoitettua mitään, ollut olevinaan niin kiire. Ensimmäinen viikko aliupseerikurssilla meni ihan hyvin, vaikkakin meno oli vähän erilaista, kun ei ollut enää alikersantit meitä ”paimentamassa”. Yksi meistä sai toimia oppilasvanhimpana, enkä kadehdi hänen rooliaan yhtään, vaikka kyllä se minunkin vuoro sieltä tulee. Ei ollut kiva seurata vierestä, kun toinen yrittää tehdä asiat hyvin ja osa porukasta vaan suoraan sanottuna perseilee. Vertaisjohtaminen siis äärimmäisen vaikeaa. Kuitenkin täytyy arvostaa oppilasvanhinta, joka ei missään tilanteessa hermostunut, vaan yritti kuitenkin saada porukan ruotuun. Itseä hieman ärsyttää, olisi suotavaa, että edes suurimmalla osalla olisi hieman enemmän motivaatiota tehdä asioita kunnolla, vaikka se kuka käskee onkin samanarvoinen henkilö. Jos tämä tästä lähtisi sujumaan.

Tuo ensimmäinen viikko aliupseerikurssilla sisälsi esimerkiksi yleistunnistusta sekä koulutustapahtuman suunnittelua. Meille jaettiin heti alku viikosta oppimateriaalia ja käytiin kurssin toteutusta läpi. Muuten viikon aikana oli aamupäivät urheilua ja iltapäivät koulutusta. Maanantai iltapäivä meni yhteishenkeä luoden, eli tällä kertaa juoksimme koko porukka saarella ja tasaisin väliajoin punnersimme. (punnertaminen on tullut harvinaisen tutuksi parin viime kuukauden aikana) Keskiviikkona ja torstaina oli rastikoulutuksia, joiden aiheina oli viestikoulutus, tiedustelukoulutus, taisteluensiapu ja tulenjohto. Pääsimme harjoittelemaan radion käyttöä, partion liikkumista, ensiapua sekä kartan ja kompassin käyttöä. Perjantaina oli vuorossa pitkästä aikaa ampumista ampumaradalla, joka ei edelleenkään oikein suju omalla kohdalla. Tosin paremmin nyt meni kuin edellisellä kerralla.

Perjantain toinen koulutus oli harjoitella toimintaa miinoja kohdattaessa. Ihan hyvä päivä ja aika meni todella nopeasti, sitten kun päästiin vielä vähän PUNNERTAMAAN ja tutustumaan sissi-saunaan, niin mikäs siinä oli ollessa. Mukavaa kuitenkin oli päivän päätteeksi lähteä lomille, jotka omalla kohdalla olivatkin varsin pitkät jopa yhdeksän päivää.

Asiasta toiseen, sain haettua vihdoin uuden haulikonkin keskiviikkona sakolta. Timppa haki minut santahaminasta, niin pääsin näpärästi ja suhteellisen nopealla aikataululla aseen hakemaan. Nyt pääsee tosissaan aloittamaan uuden kauden ja treenaamaan hieman enemmän. Ensimmäinen leiri koittaakin parin viikon päästä.

Loma alkoi oikein mukavasti, suuntasin heti lauantaina takaisin helsinkiin ja käytiin vähän viettämässä iltaa intti porukalla. Sunnuntaina palasin iltapäivästä Luumäelle ja mentiin Tommin kanssa vanhempieni luo yöksi. Tämähän oli taktinen veto, ei tarvinnut itse keittää jouluaattona riisipuuroa, kun äiti hoiti homman. Jouluaatto meni muutenkin varsin perinteisissä merkeissä. Joulupäivänä oltiin vuorostaan Tommin suvun kanssa kouvolassa. Joulun välipäivinä kävin sipoossa ampumassa ja myös yritin hoitaa asepassiin uutta asettani, mutta tuloksetta. Muuten otin kyllä harvinaisen rennosti, vaikka oli tarkoitus kyllä treenata fysiikkaa, mutta jäi vähiin. Kävin salilla tasan kerran. Kai se on hyvä välillä levätä, eikä aina olla menossa. Sunnuntaina palasin santahaminaan ja täällä sitä vietetään tämä vuoden vaihde. Eipä se minua haittaa, menee ihan mukavasti täälläkin.

Viettäkää rauhallinen vuoden vaihde ja pitäkää huolta toisistanne, kaveria EI jätetä!

-Heidi

P-KAUSI PAKETISSA

Kulunut viikko oli siis p- kauden viimeinen viikko. Kamalan nopeasti on mennyt kaksi ja puoli kuukautta, opetellessa sotilaan perustaitoja. Jälkikäteen ajateltuna sitä tajuaa, miten paljon asiaa näiden viikkojen aikana on käyty läpi. Aluksi kaikki oli uutta ja jotkin asiat hieman vaikeita ja nyt asiat sujuu jo vähän kuin itsestään, ei tosin kaikki mutta päivittäiset rutiinit ovat tulleet erittäin tutuiksi. Muisteltiin tyttöjen kanssa myös ensimmäisiä päiviä, jolloin istuimme syömässä omien joukkuelaisten kanssa ja pöydässä oli äärimmäisen hiljaista. Olimme vieraita toisillemme ja kukaan ei oikein uskaltanut puhua toisilleen. Tilanne on luonnollisesti muuttunut, kun olemme tutustuneet toisiimme. En voi sanoa, että olisi ollut rankkaa, mutta ei aina ole ollut helppoakaan. Itselleni ei ole ollut haastavaa olla uudessa paikassa eikä se, että meitä on täällä kuitenkin suhteellisen monta ja kaikki vähän erilaisia. Olen kuitenkin ensin ammattikoulussa ja myöhemmin ammattikorkeakoulussa joutunut opettelemaan toimimista erilaisten ihmisten kanssa, samoin työelämässä. Haastavaa on ollut se, että en ole fyysisesti niin vahva, kuin moni muu, en jaksa juosta yhtä pitkään ja kovaa kuin moni muu. Myös pettymyksen tuottaminen itselle, kun ei ole ollut omasta mielestä tarpeeksi hyvä, esimerkiksi ampumataitotestissä totaalinen epäonnistuminen oli itselle kova paikka. 

Iltavapaat voi käyttää monella tapaan. 
Tupa 18 tytöt <3


KULUNEESTA VIIKOSTA

Viime viikolla osa teki maanantaina rästejä ja meillä muilla oli viestikoulutusta, jossa tutuistuimme radioiden käyttöön. Tiistai ja keskiviikko aamupäivät olivat tuttuun tapaan urheiluvalmennusta. Itse en vielä tiistai aamuna tiennyt miten käyttäisin urheiluvalmennusaamun, mutta eipä tarvinut itse lopulta keksiä mitään. Aluksi meidän luutnantti piti meille kuntopiiri tyyppisen lihaskuntotreenin, jonka jälkeen lähdettiin tunnin sauvakävelylle. Keskiviikkona oli jälleen sauvakävelyä ja valmennuskeskuksessa ohjattu harjoitus, jossa aiheena oli ylävartalon liikkuvuus. 

Muuten viikon ohjelmaan kuului vala harjoittelua, sekä keskiviikko iltana oli kokovarustustarkastus. Siinä sitä olikin hommaa. Torstaina koitti valapäivä ja aamupäivällä suoritimme lauluharjoituksia, sekä harjoittelimme valaohjelman vielä kertaalleen. Itse vala sujui suhteellisen hyvin. Itselläni oli valaa katsomassa äiti, iskä, sisko sekä Tommi. Vala itsessään oli juuri niin merkityksellisen tuntuinen, kuin olin sen kuvitellutkin olevan. Nyt emme ole enää alokkaita, vaan kaartin jääkäreitä ja maanantaista alkaen suurinosa, itseni mukaanlukien aliupseerioppilaita. Valan jälkeen päästiin omaisten kanssa valalounaalle, joka tietysti torstaiseen tapaan oli hernekeittoa ja pannaria. Lounaan jälkeen päästiin lähtemään suoraan kotiin tai kuka minnekkin. Itse tein valintaa valabileiden ja säbä treenien välillä. Lopulta menin kuitenkin kotiin ja sieltä pitkästä aikaan pelailemaan säbää, ehkä oli ihan fiksu valinta. 

Perjantaina kävin hoitamassa hieman ase asioita poliisilaitoksella ja kävin kuntosalilla vetämässä pienen treenin. Lauantai meni säbäturnauksen merkeissä ja sunnuntai lepäillessä sekä kuntosalilla. Palasin takaisin kasarmille Sonjan kyydillä. Viikonloppu oli muutenkin ihan perinteinen ja käytin sen aika pitkälti lepäämiseen. Siskon tyttöjä en kerennyt taaskaan näkemään, mutta toivottavasti ensi viikonloppuna sitten. 

Ensi viikkosta tulee varmasti mielenkiintoinen ja sitten koittaakin joululoma, kokonainen viikko kotona perheen parissa! Toivon mukaan pääsen hakemaan uuden aseeni sakolta ensi viikon aikana, niin saa senkin asian hoidettua ennen joulua. 

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa, palaillaan kunhan kerkiän! 

-Heidi 

PAJULAHTI 2

Kahdeksas viikko palvelusta lähti käyntiin maanantaina pajulahdessa. Viikon aikana pääsimme ensimmäistä kertaa kunnolla oman lajiharjoittelun pariin. Haulikkoampujien osalta se tarkoitti matkustamista Orimattilaan ja Lopelle. Lajiharjoittelun lisäksi viikon aikana meillä oli muutakin urheilullista aktiviteettia. Itselläni viikon ohjelmistoon kuului uintitesti ja muut kuntotestit, jotka olivat suorittamatta, johtuen sairastelusta edellisellä Pajulahti viikolla.

Maanantaina lähdettiin heti lounaan jälkeen orimattilaan ampumaan. Muuten maanantai meni ihan leppoisasti. Vahingossa skipattiin iltavenyttely pienen aikataulu härdellin vuoksi. Ammuimme kaksi päivää Orimattilassa ja toiset kaksi päivää Lopella. Ammunta kulki suhteellisen hyvin ja treenipäivät olivat onnistuneita. Päästiin treenaamaan erilaisissa sääolosuhteissa, mikä on sinällään hyvä juttu.

Muina aktiviteetteinä meillä oli sulkapalloa ja yhtenä iltana oli lihaskuntotreeni. Lihakset saatiin kivasti jumiin, siitä olikin hyvä lähteä suorittamaan lihaskuntotestejä.

En voi sanoa olevani tyytyväinen kuntotestien tuloksiin, varsinkin cooperi jäi harmittamaan todella paljon. En tiedä mistä syystä, mutta sykkeeni olivat jo heti 100 metrin jälkeen yli 170 ja niillä sitä mentiin 12 minuuttia hammasta purren. Eipä tästä auta ku lähteä kasvattamaan kuntoa. Kuntotesteihin kuului myös punnerrukset, istumaan nousut ja vauhditonpituus.

Viikko oli kokonaisuudessaan onnistunut ja oli mukava olla taas pajulahdessa viettämässä vähän toisenlainen viikko. Viikonlopun vapaat menivät lepäillessä. Ja näin vanhempia sekä isosiskoani. On hieno nähdä miten iskä on edelleen todella innoissaan tästä minun armeijan käymisestä. Iskältä tulee tarinaa omasta armeija ajasta, onhan meillä yhteistä juteltavaa, kun iskä saanut vähän samankaltaista koulutusta aikoinaan immolassa.

Torstai aamuna meitä odotti vähän normaalista poikkeava aamureippailu, kun pääsimme pulahtamaan järveen. Voin kertoa, että olihan se suhteellisen kylmä kokemus. 

P-KAUDEN VIIMEINEN VIIKKO

Oli mukava tulla kasarmille reilun viikon tauon jälkeen. Ensi viikko onkin p-kauden viimeinen, jonka jälkeen alkaa uudet haasteet. Alkava viikko menee pitkälti valaan harjoitellessa. Torstaina on itse vala, jonka jälkeen päästään lähtemään kolmen päivän vapaille.

Innolla uuteen viikkoon, kirjoittelen taas kunhan kerkiän 🙂 Hyvää alkavaa viikkoa! 

-Heidi